Päätin aloittaa Mimosalle ns. unikoulun. Tarkoituksena olisi että tyttö joskus nukkuisi omassa sängyssään heräämättä koko yön. Siihen on vielä matkaa. Mainittakoot, että olen viimeksi puoli vuotta sitten nukkunut kokonaisen yön ilman herätyksiä. Silloinkin tyttö taisi nukkua koko yön tissi suussa, mutta ainakin nukkui.
Mimosan "ongelma" on siis jatkuva heräily. Unipätkät vaihtelevat 5-90 minuutin välillä. Ja jos tyttö ehtii heräämään kunnolla, kääntyy hän vatsalleen, siitä nousee istumaan ja sitten seisomaan. Siinä vaiheessa alkaa jo iloinen mölötys ja peli on menetetty. Ei toivoakaan enää tuossa vaiheessa että ipana nukahtaisi itsekseen. Joten nyt oli korkea aika tarttua toimeen. Tahtojen taistelu alkoi viime yönä. Tässäpä kooste siitä.
16:30 Mimosa heräsi viimeisiltä päiväuniltaan. Päätin pitää tytön hereillä sinne puoli yhdeksään asti, jotta olisi varmasti väsynyt. Se olikin jo yksi haaste. Ravasimme ympäri kämppää, tyhjensimme kattilakaapin, hypimme sängyllä, kävimme suihkussa yhdessä jne. jne. Eli mitä tahansa joka voitti kiukuttelun pienen ihmisen mielestä.
20:30 alan nukuttamaan tyttöä hiljaisessa makuuhuoneessa. Ja saankin tytön nukkuvana siirrettyä omaan sänkyynsä.
20:50-21:30 Ensimmäinen unipätkä kesti siis 40 minuuttia. Olen vielä itse hereillä, joten vauvan uudelleen nukuttaminen sujuu rauhassa. Vaikkakin tyttö itse huutaa kuin hinaaja ja repii minua vaatteista, kaulanahasta ja hiuksista. Pitääkin muistaa laittaa hiukset kiinni kunhan tyttö nukahtaa.Tyttö rimpuilee, vääntää ja kääntää sylissä. Hyräilen jälleen Aa-aa-Heikkiä omilla sanoilla kun vanhat alkaa jo kyllästyttämään. Nukuttaminen kestää 20 minuuttia ja vaatii tuttipullon.
21:50-21:55 Toinen unipätkä omassa sängyssään. 5 minuuttia?!? Kuka nukkuu 5 minuuttia yöllä ja herää? Yritän hyssytellä tyttöä pinnasängyssä, tyttö nappaa minua hiuksista kiinni ja rääkyy täyttä huutoa. Ai niin ne hiukset on edelleen auki. Nukuttaminen sylissä kestää 5 minuuttia.
22:00-22:05 Taas 5 minuuttia??? Oikeasti? Tämänkö takia tässä nyt taistellaan? Hiukset on edelleen auki ja ipana roikkuu niissä jälleen kun kumarrun tytön ylle. Ei muuta kun kiukkuinen tomaatti syliin ja hytkytellään.Viidessä minuutissa on jälleen rauha maassa ja lasken nukkuvan lapsen pinnasänkyyn takaisin.
22:10-23:15 Oho, tunti unta! Tuntuu jo ikuisuudelta. Kuuntelen kun vaativa kitinä alkaa. Kaukana hysteerisestä itkusta, mutta tiedän että tuo kitinä lähinnä yltyy ja jossain vaiheessa muuttuu itkuksi. Taisin päästä syvään uneenkin väsymyksestäni päätellen. Mimosa nousee seisomaan sängyssään ja karjuu/komentaa minua tyytymättömänä. Tehostaakseen vaatimustaan ipana vääntää kakat vaippaansa. Silti nukuttaminen kestää sylissä 3 minuuttia. Lasken taas unisen vauvan sänkyynsä.
23:18-00:17 Taas tunti. Tämähän alkaa näyttää paremmalta. Itkun tasosta päätellen on tyttö napattava heti syliin ja heijata. Suunnittelen koirien heittämistä ulos makuuhuoneesta. Toinen koira haisee pahalta ja toinen murisee unissaan. Ärsyttävää. Annan Mimosalle pullosta hiukan maitoa. Yritän mielessäni kerrata Suomen presidenttejä järjestyksessä. Katson järjestyksen googlesta. 10 minuutissa tyttö taas nukkuu ja lasken taas varovasti hänet pinnasänkyyn.
00:27-00:46 Mitä nyt taas??? Entä jos vaan nostan tytön viereeni. Ei kai yhdestä ylimääräisestä yöstä ole haittaa? Minua väsyttää. Mitä sitten jos Mimosa nukkuu vielä 12-vuotiaana vieressäni. Haluan nukkua!!! Ryhdistäydyn ja menen silittelemään tyttöä. 20 minuuttia silittelen ja estän toista kääntymästä mahalleen. Olen noin sata kertaa lähellä luovuttaa. Lapseni tulee vihaamaan minua loppu elämänsä. Pakko jaksaa. Tyttö vihdoin nukahtaa ja mikä parasta ilman että minun täytyy nostaa häntä pois sängystä. Edistystä.
4:30 Herään. Unohdan merkata ajan ylös. 3,5 tuntia! Wohooo! Potkaisen salaa sänkyyn hiipineet koirat pois ja silittelen tytön uneen. Ajasta ei enää ole käsitystä, en taida olla edes kunnolla hereillä. Vauva haisee kakalta, toivottavasti sitä ei ole kaikki paikat täynnä aamulla. Taaskaan ei tarvitse nostaa tyttöä syliin vaan silittely, taputtelu ja hiljainen hyminä auttaa.
Tämän jälkeen herätyksiä oli vielä kolme. Kertaakaan ei tarvinnut nostaa tyttöä syliin. Huimaa edistystä. Maitoa on silti mennyt yön aikana n. 5dl. Iltapala jäi tosin pieneksi. Eli yhdeksän herätystä yössä. Silti olen varma että tämähän toimii.
7:00 Pinnasängystä kuuluu hyväntuulinen "Tätä guu!" . Lapseni ei vihaakkaan minua. Nyt minulla on luottoa, että viimeistään vuoden ikäisenä meillä nukutaan yöt omassa sängyssä ja ehkä vain yhdellä heräämisellä. Ja mikä parasta en luovuttanut! Ja vauvaan en hermostunut kertaakaan. Ensi yönä tungen tulpan toisen koiran takamukseen ja toista viskelen pehmoleluilla aina kun unet käy liian äänekkääksi. Ensi yönä siis jatketaan. Nyt myös tunnistan paremmin sen "MÄ HALUUUUUUUN!" itkun ja oikeasti hätääntyneen itkun. Silti, molempiin on reagoitava, joten sikäli aivan sama.
Noi yö kakat on aivan raivostuttavat. Sitten herää koko perhe kun peset ja valvotte 2h sen jälkeen, mutta nekin loppui! Ei herää niin täysin enää, että vääntäisi kakat. Sä selviät ja upeaa että aloitit. Kun rauhoittuu syliin nopeammin ja siis vaan sillä kun nostat syliin ja vähän silität niin muista jättää ne silityksetkin pois pikkuhiljaa. Nekin on palveluksia ja vaatii niitä sitten vuorostaan. Tsemppiä! :)
VastaaPoista