Realistinen vauvakirja

Kaikilla meillä varsinkin ensimmäisen lapsen saaneilla on varmasti ollut jonkinlainen vauvakirja. Kirja johon saa kirjoittaa kaikkea suloista ja laittaa ylös painoja, pituuksia, taitojen oppimisia jne. Meilläkin niitä on kaksi. Toinen varsin perinteinen Kulta-aika lapsuuden ja toinen uudempi Mauri Kunnaksen kuvituksilla varustettu. Silti olisi joskus hauska tehdä realistinen vauvakirja (niille, joilla pipo ei kiristä ja hatun kuvioinnissa ei ole kukkia). Siksi teenkin sen nyt. Kommentteja voi jättää ja ehdottaa lisää osuvia kohtia kirjaan. Kirjoitan tätä kuitenkin vain seitsemän kuukauden kokemuksella äitiydestä ja yleisillä havainnoilla ympärillä pyörivästä maailmasta. Vastaan myös kohtiin tai ainakin niihin joihin pystyn.

ENSIMMÄISET PISSAT TULIVAT KENEN PÄÄLLE: Tämä tapahtuu jokaiselle. Meillä ne tuli äidin päälle, heti ensimmäisen vaipan vaihdon yhteydessä.

ENSIMMÄINEN HUUTORAIVARI JULKISELLA PAIKALLA: Jos ilman näitä selviää vauva-ajan onnittelen ja ihastelen (ja epäilen valehtelijaksi tai mökkihöperöksi). Ensimmäisten rokotusten jälkeen olimme kaupassa, onneksi oma äitini oli mukana ja piti tyttöä sylissä sillä välin kun itse yritin suorittaa ostoksia (ja esittää lapsetonta).

ENSIMMÄISET NISKAKAKAT: Niskakakka, tuo vaiettu mörkö jokaisen vauvan suolistossa. Meille tämä iski tytön ollessa kaksi viikkoinen. Ja koska vauvan riisumistaidot eivät olleet minulla vielä harjaantuneet, sitä kakkaa oli kaikkialla. Onneksi tämä tapahtui sentään kotona, eikä esim. kaupassa jossa mukana harvemmin on vaihtovaatteita.

ENSIMMÄINEN KERTA KUN LÖIN PÄÄNI JA MITEN SIITÄ SELVITTIIN: Kaikki äidit onnistuvat kolauttamaan vauvan pään johonkin ennemmin tai myöhemmin. Se on luonnon sanelema fakta ja vaikka asian myöntäminen hävettäisikin ja sen tosiasian mielummin kieltäisi, näin se vain on. Meillä se sattui autossa. Minulla oli hieman auton ulottuvuudet hukassa kun nostin tyttöä turvakaukalosta ja niinhän se pää kolahti Hiacen ovenkarmiin. Itkuhan siitä tuli. Itku tosin loppui minuutissa, syyllisyys kalvaa edelleen.

ENSIMMÄINEN KERTA KUN MINUUN TURHAUDUTTIIN: Vaikka vauvaansa rakastaa enemmän kuin mitään muuta koko universumissa niin turhautuminen on silti tunne joka tulee eteen yhtä varmasti kuin kesän jälkeen syksy. Eihän se kivaa ole ja hiukan hävettää asia myöntää, mutta ihminen on turhautuvainen eläin. Meillä ensimmäinen turhautuminen tuli kun tyttö oli 1,5kk ja sai ensimmäisen rintaraivarin. Oli ihan käsittämätöntä huomata, että vauva joka on nälkäinen ja koko pienen elämänsä ollut täysi tissitakiainen huutaa nyt aina kun näkeekin tissin. Ja nälän kasvaessa huuto vain yltyi ja mikään ei auttanut. Tuo oli myös ensimmäinen kerta kun vauva oikeasti itki kauemmin kuin pari minuuttia.

KUINKA PITKÄÄN ÄITI/ISI TARKISTI ETTÄ VARMASTI HENGITÄN KUN NUKUIN: En tiedä tekeekö tätä kaikki, mutta voisin väittää, että 90% esikoisen saaneista suorittaa kyseisen rituaalin aina iltaisin. Meillä tämä vaihe ei ole vielä mennyt ohi. Mies kun kysyy iltaisin mitä teen, kun hipsin vauvan pinnasängyn viereen tarkastamaan hengityksen vastaan yleensä laittavani peittoa paremmin.

ENSIMMÄINEN KERTA KUN ÄITI MEINASI LAITTAA MINUT PALAUTUKSEEN ÄITIYSPAKKAUSLAATIKOSSA, MYÖS MUSTALAISILLE MYYMISELLÄ UHKAILU KÄY: Vielä näin ei ole tapahtunut, mutta aion säilyttää kyseisen laatikon ihan vain tulevaa uhmaikää ajatellen.

MINKÄ IKÄISENÄ ALOIN VAATIA JATKUVAA TARKKAILUA: Jossain vaiheessa se valheellisen rauhallinen aika loppuu kun vauva vaan makoilee ja killittelee hereillä ollessaan ja kuvaan astuu kaikkien paikkojen nuohoaminen. Meillä tämä vaihe alkoi kun Mimosa oppi kierimään.

MINKÄ IKÄINEN OLIN KUN ÄITI EI ENÄÄ SAANUT KÄYDÄ YKSIN EDES VESSASSA: Tämäkin vaihe tulee enemmin tai myöhemmin. Ellei tietenkin taloudessa ole kahta työtöntä aikuista kotona, jolloin aina on toinenkin pari silmiä vahtimassa ja takaamassa toiselle edes rauhallisen vessareissun. Meillä näin ei ole. Kummasti sitä oppi käymään ovi auki vessassa kun tyttö alkoi ryömimään. Nyt vessassa on kanssani kaksi koiraa ja vauva.

MINKÄ IKÄISENÄ MINUT MEINATTIIN VUORATA KUPLAMUOVIIN JA VANHEMMAT JOUTUIVAT ALOITTAMAAN SYDÄNLÄÄKITYKSEN: Alkaa olemaan nämäkin ajat käsillä meidän taloudessa. Vain vauvan mielestä voi olla hyvä idea istua sylissä ja täydellä voimalla ponkaista siitä kohti lattiaa.

Pitääkin alkaa keräämään kirjaan materiaalia. Saankohan kustannussopimuksen?